Tällä sivustolla käytetään evästeitä erottamaan sinut muista käyttäjistä. Tämä auttaa meitä tarjoamaan sinulle hyvän käyttökokemuksen ja parantamaan sivustoamme.


Henkilötietojesi yksityisyys on meille tärkeää. Tämän vuoksi AGCO on päivittänyt Tietoturvalausuntoaan antaakseen sinulle paremman käsityksen minkä tyyppisiä henkilötietoja sinusta keräämme ja kuinka niitä käytämme. Suosittelemme että varaat hetken lukeaksesi päivitetyn Tietosuojalausekkeen osoitteessa http://www.agcocorp.com/privacy.html

Lehtiarkisto
Maatalouden muutos muuttaa myös traktorityötä
Traktorit Tekniikka

Maatalouden tulevaisuus

Maatalouden muutos muuttaa myös traktorityötä

EU:n Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) ja sen Pellolta Pöytään (Farm to Fork) -hanke asettavat maataloudelle kovia tavoitteita ja tavoitteisiin ohjataan maatalouspolitiikan avulla. Muutokset tuntuvatkin seuraavan kymmenen vuoden aikana traktorilla tehtävissä töissä.

Yhteistä kaikille Pellolta Pöytään -tavoitteille on ympäristön suojeleminen. Toisaalta maailman väkiluku kasvaa vuosittain noin 80 miljoonalla ihmisellä ja kaikki pitäisi ruokkia.

– Ruokaa pitäisi tuottaa vähintään sama määrä, vaikka esimerkiksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön rajoittaminen lähtökohtaisesti pienentää satotasoja. Luomutuotantoon on tarkoitus siirtää EU:ssa noin 40 miljoonaa peltohehtaaria, jolloin satotasojen odotetaan myöskin hieman laskevan. Tämä asettaa kovia paineita viljelijöille, kertoo tuotemarkkinointispesialisti Sam Hardy.

Viherryttämishankkeet voivat muuttaa esimerkiksi maanmuokkausta, lannoitusta, kasvinsuojelua, ajolinjojen suunnittelua sekä etenkin traktoritöiden ajoittamista, tarkkuutta ja dokumentointia.

– Task Doc -tehtävänhallinta, Valtra Guide -automaattiohjaus, Section Control -lohkonhallinta ja Variable Rate Control -määränsäätö auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Niiden avulla viljelijä voi pienentää ravinnehävikkiä sekä tarkentaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä oleellisesti.

Täsmämuokkausta ja viljelykiertoa

Tavoitteisiin päästään yhdistämällä useita keinoja maatilasta ja tuotantosuunnasta riippuen. Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää esimerkiksi mekaanisella rikkakasvintorjunnalla, monipuolistamalla ja pidentämällä viljelykiertoa sekä kohdentamalla kasvinsuojelu tarkasti paikkoihin, joissa kasvintuhoojia ja rikkakasveja esiintyy.

Tarkan automaattiohjauksen ja Isobus-työkonehallinnan käyttö myös muokkaustöissä tulee lisääntymään. Esimerkiksi muokkaussyvyyttä voidaan vaihdella maalajien mukaan automaattisesti karttatiedon perusteella. Myös samojen ajourien käyttö kaikissa viljelytoimissa tulee yleistymään, koska sillä voidaan ehkäistä maan tiivistymistä. Ylipäätään täsmäviljely, tuotantopanosten tarkempi käyttö ja tehtyjen töiden tarkka dokumentoiminen tulevat olemaan viljelijän arkea.

EU:n tavoitteisiin sisältyy myös ristiriitaisuuksia. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pitäisi vähentää, mutta sen myötä lisääntyneet muokkaustyöt lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Luomutuotantoa pitäisi lisätä, ja samaan aikaan siirtyä enemmän kasvipohjaiseen ruokavalioon, jolloin luomuviljelyyn saadaan vähemmän lantaa.

– Tutkimme ratkaisuja ympäristön ja politiikan maanviljelylle asettamiin haasteisiin. Vaikka tavoitteet ovat kovia, niin ne voidaan täyttää oikeanlaisilla välineillä ja menetelmillä. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia menestyvälle maanviljelylle, arvioi Hardy.

Neljä EU:n Pellolta Pöytään -tavoitetta

  • Luomutuotannon osuus 25 prosenttia
  • Lannoitteita 20 prosenttia vähemmän
  • Ravinnehävikkiä 50 prosenttia vähemmän
  • Torjunta-aineita 50 prosenttia vähemmän

Lue myös nämä